Muuhun Eurooppaan verrattuna suojaikäraja ei Suomessa ole ainakaan korkeimmasta päästä. Silti vaikuttaa, että monien mielestä se on liian matala. Keski-ikäisen miehen ja 16-vuotiaan tytön suhteessa nähdään herkästi hyväksikäyttöä. Poikkeuksellisen paheksuttavaa on, jos mies aktiivisesti metsästää nuoria vastikään suojaikärajan ylittäneitä. Silloin tuomitsevia, mitätöiviä ja halveksivia ääniä riittää.

Niin paljon kuin suostumuksellisen vapaan seksin iloista ja mahdollisuuksista toitotetaankin, ikäeropanoja sallivuus ei koske

Ikäeroseksi, jossa toisena osapuolena on nuori, nähdään ongelmalliseksi, vaikka tyttö ei olisi humalassa, vaikka häntä ei painostettaisi, vaikka hän olisi mieleltään vakaa, vaikka seksin harrastamisesta olisi neuvoteltu useaan kertaan ja vaikka tapahtumaan ei liittyisi materiaalilla vetoamista kuten tavaralahjoja. Tytöllä ei katsota olevan seksuaalista itsemääräämisoikeutta missään olosuhteissa, kun toisena osapuolena on selvästi aikuinen.

Koska kulttuurinen tilanne on tämä, saattaisi olla perusteltua pohtia suojaikärajan nostamista tai porrastamista. 16-kesäiselle enintään 25-vuotias, 17-vuotiaalle enintään 30-vuotias ja 18-vuotiaalle vapaat kädet?

Kiristämistä vastaan sotii naisen seksuaalista vapautta korostava ilmapiiri. On epäsopivaa yrittää kontrolloida seksuaalisuuden toteuttamisessa naista, myös suojaikärajan ylittänyttä nuorta naista. Silti varsin herkästi ikäerosuhteissa tahdotaan nähdä mies hyväksikäyttäjänä.

Monet kysyvät, miksi aikuinen mies edes tahtoisi harrastaa seksiä nuoren tytön kanssa. Minusta kysymys on kummallinen. Syynä on kiima, uteliaisuus, kokeilunhalu ja vaihtelunhalu. Miksi ihmiset nyt yleensäkään tahtovat muutakin kuin sievää lähetyssaarnaajaa?

Ainakin liberaalit piirit suhtautuvat erilaisiin taipumuksiin ja kokeiluihin sallivasti, kunnes tullaan vapaaehtoisesti harjoitettuun seksiin nuoren kanssa. Silloin seksiä ruvetaan tulkitsemaan traumatisoivana riippumatta siitä, osoittaako nuori aitoa suostumuksellisuutta vai ei.  

blogiavarten.jpg